Iloitsemme sitten, kun Euroopan päättäjät ja Suomen hallitus ymmärtävät, että on löydettävä muita keinoja ylivelkaantuneiden maiden tilanteen korjaamiseksi kuin nykyiset takausjärjestelyt.

Kriisikokouksesta kriisikokoukseen

Toisin kuin monet poliitikot - mukaan lukien pääministeri Katainen - ovat aiemmin väittäneet, ei euroalueen talouskriisiä ole onnistuttu patoamaan tukipakettien avulla. Päinvastoin kriisikokous on seurannut toistaan ja koko euroalue on tullut entistä pahemmin vedetyksi mukaan taloutensa huonosti hoitaneiden maiden aiheuttamaan sotkuun. Kauhistuttavinta tilanteessa on se, että väliaikaiset takauskäytännöt, jotka eivät ole toimineet, ollaan muuttamassa EVM:n myötä pysyviksi.

Sekä Kreikan oman talouden että koko Euroopan kannalta olisi alusta alkaen ollut parempi, että Kreikka olisi joutunut velkajärjestelyyn. Tällöin myös sijoittajien vastuu olisi toteutunut aidosti. Kun nyt näyttää yhä todennäköisemmältä, että velkajärjestely on joka tapauksessa edessä ennen pitkää, pahentaa vääjäämättömän lykkääminen vain tilannetta.

Suomen pidettävä kiinni itsenäisestä päätöksenteostaan

Pääministeri Katainen on oikeassa siinä, että maailmantalouden lähitulevaisuus ei näytä ruusuiselta. Mutta hänen johtopäätöksensä ovat virheellisiä. Juuri nyt, kun laman uhka kasvaa ja Euroopan velkakriisi uhkaa riistäytyä käsistä, Suomen on pidettävä kynsin hampain kiinni itsenäisestä päätöksenteostaan. Suomen osallistuminen tukipaketteihin ei estä kriisiä, mutta lisää huomattavasti suomalaisten veronmaksajien kärsimiä tappioita. Mikä pahinta, euro-eliitti pyrkii painostamaan meidät järjestelmään, jossa osa kriisirahoituksesta tehdään määräenemmistöpäätöksin. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että jatkossa meidät suomalaiset pannaan rahoittamaan Italiaa ja Espanjaa sekä Saksan ja Ranskan pankkitukia, jopa vastoin Suomen eduskunnan tahtoa!

Keskityttäessä Suomen vaatimiin vakuuksiin on vähemmälle huomiolle jäänyt ylivelkaantuneiden maiden oma vastuu talouksiensa hoidosta. Esimerkiksi Kreikassa ei ole riittävällä ripeydellä ryhdytty tilanteen vakavuuden edellyttämiin toimenpiteisiin. Monien leikkausten toimeenpanemista on lykätty poliitikkojen rohkeuden puutteen vuoksi.

Heikompiosaisia lyödään

Perussuomalaiset ymmärtävät varsin hyvin, että ympärillämme olevan maailman yleisen taloussuhdanteen heikentyminen vaikuttaa myös suomalaisten hyvinvointiin. Se mistä olemme hallituksen kanssa eri mieltä, on se, millä keinoilla hyvinvointivaltiomme rippeitä voidaan näissä olosuhteissa suojella. Talouskasvua ja työllisyyttä edistäviä keinoja ei ole hallitukselta riittävästi tulossa. Leikkaukset ja veronkorotukset on päätetty toteuttaa siten, että kovimmin lyödään heikompiosaisia.

Lisäverotuloja harmaata taloutta torjumalla

Yksi tapa tasapainottaa valtion taloutta ja hankkia lisäverotuloja on harmaan talouden torjunta. Me kaikki tiedämme, että yhteisestä kassastamme häviää joka vuosi miljardeja euroa hämärämiesten taskuihin. Järeillä harmaan talouden torjuntatoimilla voidaan osaltaan taittaa Suomen budjettialijäämää. Tarvittavien toimien sijasta hallitus on kuitenkin valtion tuottavuusohjelman hengessä leikkaamassa mm. poliisien määrärahoja. Joka ikinen harmaan talouden taskuihin päästetty euro on varkaus, jonka kohteena ovat suomalaiset veronmaksajat. Meillä Perussuomalaisilla on halu puuttua asiaan. Haluaako hallitus?

Kuten valtiosihteeri Raimo Sailaskin on tällä viikolla julkisuudessa todennut, löytyy valtion budjetista useita esimerkkejä sellaisesta rahankäytöstä, jota voidaan järkeistää. Hän nosti esiin mm. yritystuet, joiden karsimista Perussuomalaisetkin on jo eduskuntavaaliohjelmassaan esittänyt. Jos valtaosa yritystuista menee hukkaan siksi, että hankkeet olisivat toteutuneet ilman niitäkin, on selvää, että järkevästi kohdennettuna voidaan tukia leikata ilman, että aiheutetaan samalla vahinkoa yritystoiminnalle.

Kun eduskunnassa myöhemmin syksyllä käsitellään budjettia, tulee Perussuomalaiset tuomaan esiin oman, paremman vaihtoehtonsa, jossa otetaan huomioon muuttuva maailmantalouden tilanne.


Lisätietoja:
Pirkko Ruohonen-Lerner
pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi