AJANKOHTAISTA
Jussi Niinistö: Reserviläisten ampumaharjoittelumahdollisuudet turvattava
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö (ps) on huolissaan reserviläisten ampumaharjoittelumahdollisuuksista, kun varuskuntaverkko puolustusvoimauudistuksen seurauksena harvenee ja Puolustusvoimien ampumaratoja poistuu käytöstä. Hän jätti asiasta tänään kirjallisen kysymyksen (alla kokonaisuudessaan).

Puolustusvoimien ampumaratojen vähentyminen heikentää Niinistön mukaan oleellisesti paikallisten maanpuolustusjärjestöjen ampumaseurojen harrastusmahdollisuuksia ja maanpuolustuskoulutusyhdistyksen mahdollisuuksia antaa reserviläisille suunnattua ase- ja ampumakoulutusta. Maanpuolustusvelvollisuuden täyttäminen ja maanpuolustuskyvyn uskottava ylläpito edellyttää Niinistön mukaan sitä, että reserviläisillä on riittävästi mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää ampumataitoaan.

Erityisen hankala tilanne on pääkaupunkiseudulla, jossa Puolustusvoimien käytössä on kaksi ampumarata-aluetta, Upinniemi ja Santahamina. Näiden käytön lisääminen ei kuitenkaan ole mahdollista muun muassa kapasiteetin puutteen, meluhaittojen, turvallisuuden, kulkuyhteyksien ja pysäköinnin vuoksi. Pääkaupunkiseutu kaipaakin Niinistön mielestä kipeästi uutta ampumaurheilukeskusta.

Lisätietoja:

Jussi Niinistö, p. 050 5767 239

-------

KIRJALLINEN KYSYMYS

Ampumaharjoittelumahdollisuuksien turvaaminen

 

Eduskunnan puhemiehelle

Puolustusvoimauudistuksen johdosta Suomen varuskuntaverkko harvenee, ja samalla Puolustusvoimien ampumaratoja poistuu käytöstä. Tämä heikentää oleellisesti paikallisten maanpuolustusjärjestöjen ampumaseurojen harrastusmahdollisuuksia ja maanpuolustuskoulutusyhdistyksen mahdollisuuksia antaa reserviläisille suunnattua ase- ja ampumakoulutusta. Suomen perustuslakiin kirjatun maanpuolustusvelvollisuuden täyttäminen ja maanpuolustuskyvyn uskottava ylläpito edellyttää, että reserviläisillä on riittävästi mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää sotilaallisia taitojaan, joista yksi keskeisimpiä on ampumataito.

Maanpuolustusjärjestöjen ampumaharrastusmahdollisuuksia kaventavasta kehityksestä on ilmaissut syvän huolensa myös valtioneuvoston asettama Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta, joka koostuu kansanedustajista, puolueiden asettamista jäsenistä ja pysyvinä asiantuntijoina elinkeinoelämän, ammattiyhdistysten, ministeriöiden sekä maanpuolustusjärjestöjen edustajista. Käytöstä poistuvien Puolustusvoimien ampumaratojen lisäksi uudet ympäristölain vaatimukset harventavat neuvottelukunnan mukaan turvallista ja ympäristölupavaatimukset täyttävää ampumarataverkostoa entisestään.

Puolustusvoimien ampumaratojen ohella myös siviiliratoihin kohdistuva paine on valtakunnallisesti suuri. Reserviläisten lisäksi ampumaratoja harjoittelupaikoikseen tarvitsevat niin poliisit, metsästäjät kuin urheiluammunnan harrastajatkin. Metsästäjille hyvän ampumataidon ylläpitäminen on välttämätöntä, jotta saaliseläinten pyytäminen onnistuu eettisesti ja mahdollisimman vähän tarpeetonta tuskaa tuottaen. Metsästäjät tarvitsevat ampumaratoja myös lakisääteisten ampumakoetilaisuuksien järjestämiseen.

Poliisin voimankäyttö on tarkasti säänneltyä.  Voimankäytön koulutusjärjestelmä sisältää lisenssikoulutuksen ja pitkäjänteisen tasokoejärjestelmän, johon kuuluu olennaisesti ammuntaa erityyppisillä aseilla. Tähän mennessä poliisit ovat siviiliratojen ohella päässeet ampumaan myös varuskuntien ampumaradoille. Puolustusvoimien ampumarataverkoston oheneminen voi vaarantaa yleisesti tasokkaana pidetyn voimankäyttökoulutuksen laadun.

Ampumarataverkoston valtakunnallista kattavuutta on käsitelty eduskunnassakin, muun muassa vuonna 2011 voimaan astuneen uuden ampuma-aselain käsittelyn yhteydessä (HE 106/2009). Tuolloin eduskunta edellytti hallituksen edistävän riittävän kattavan ampumarataverkoston toteuttamista.

Erityisen hankala tilanne on pääkaupunkiseudulla ja sen ympäryskunnissa, joissa on yhteensä reilut 62 000 aseiden hallussapitoon oikeutettua henkilöä. Uudellamaalla ampumaratoja on väestömäärään suhteutettuna yli puolet vähemmän kuin muualla Suomessa, ja pääkaupunkiseudulla tilanne on vieläkin kehnompi.

Puolustusvoimien käytössä on pääkaupunkiseudulla kaksi ampumarata-aluetta, Upinniemi ja Santahamina. Etelä-Suomen Sotilasläänin esikunnan mukaan Santahaminan ampumaradan käytön lisääminen ei ole mahdollista muun muassa kapasiteetin puutteen, meluhaittojen, turvallisuuden, kulkuyhteyksien ja pysäköinnin vuoksi. Myös Upinniemen ampumaradan tilanne on sama.

Siviiliratojen osalta pääkaupunkiseudun ulkoampumaratatarvetta tyydyttävät käytännössä ainoastaan Sipoon Savijärven kaksi vierekkäin sijaitsevaa ampumarata-aluetta sekä paikallinen, pohjoisespoolainen Lahnuksen ampumarata-alue. Lahnuksen radan laajentamista suunnitellaan parhaillaan, mutta sekä sen että Sipoon ampumaratojen kehittämisen ohella pääkaupunkiseutu tarvitsee kipeästi uutta ja kansainväliset vaatimukset täyttävää ampumaurheilukeskusta, joka ei aiheuta kohtuuttomia meluhaittoja kasvavalle ja tiivistyvälle asutukselle. Uutta ampumaurheilukeskusta toivoo myös Etelä-Suomen Sotilaslääni.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 

Miten hallitus aikoo valtakunnallisesti turvata mahdollisuuden ampumaharjoitteluun niin reserviläisille, poliiseille, metsästäjille kuin ampumaurheiluharrastajillekin, kun Suomen ampumarataverkosto ohenee entisestään lakkautettavien varuskuntien ampumaratojen poistuessa käytöstä,

onko hallitus tietoinen pääkaupunkiseudun heikoista ampumarataharjoittelumahdollisuuksista

ja mitä konkreettista hallitus aikoo pääkaupunkiseudun tilanteen edistämiseksi tehdä?

 

Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2012

Jussi Niinistö /ps

Julkaistu 07.09.2012 klo 10:14