AJANKOHTAISTA
Kirjallinen kysymys: avustusten väärinkäytöstä
Raimo Vistbackan kirjallinen kysymys 3.11. - Sosiaalietuuksien ja toimeentulotuen maksamisesta valheellisten tietojen avulla saadun oleskeluluvan perusteella

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO:2009:14 annettiin ratkaisu asiassa, jossa henkilö A oli hakenut itselleen ja lapselleen oleskelulupaa Suomeen perustellen hakemustaan perheen yhdistämisellä. Oleskelulupaa hakiessaan hän oli ilmoittanut olevansa avioliitossa henkilö B:n kanssa, jolla oli entuudestaan pysyvä oleskelulupa Suomessa, ja että heillä oli yhteisiä lapsia. Oleskeluluvan saatuaan A oli hakenut yhdessä B:n kanssa Kansaneläkelaitokselta ja Helsingin kaupungilta sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea, joita heille oli myös maksettu. Sittemmin A ja B olivat ilmoittaneet viranomaisille, etteivät he tosiasiassa olleet avioliitossa eikä B ollut A:n lasten oikea isä ja että A:n aviopuoliso ja lasten isä asui edelleen Etiopiassa.

A on tuomittu alemmissa oikeuksissa rangaistukseen syytteen mukaisesti kahdesta törkeästä petoksesta. Syyksilukemisen mukaan A oli yksissä tuumin B:n kanssa hankkiakseen itselleen ja toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä esiintymällä valheellisesti aviopuolisoina ja ilmoittamalla valheellisesti A:n kolme lasta heidän yhteisiksi lapsikseen erehdyttänyt Kansaneläkelaitoksen myöntämään heille lapsilisää, kotihoidon tukea ja äitiys- ja vanhempainrahaa sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston myöntämään heille toimeentulotukea. A:lle ja hänen lapsilleen myönnetyt oleskeluluvat olivat perustuneet edellä todettuihin virheellisiin perhetietoihin, eikä A:lla olisi ollut oikeutta kyseisiin etuuksiin. A on tuomittu suorittamaan perusteetta maksetuista etuuksista vahingonkorvauksia Kansaneläkelaitokselle ja Helsingin kaupungille.

Korkein oikeus päätyi äänestyspäätöksellään kumoamaan hovioikeuden tuomion ja hylkäämään Kansaneläkelaitoksen ja Helsingin kaupungin korvausvaatimukset, vaikka ratkaisun perusteluissa todettiin, että: " Asiassa on riidatonta, että Kansaneläkelaitos ja Helsingin kaupunki ovat erehtyneet maksamaan virheellisten tietojen perusteella edellä perustelujen kohdassa 2 tarkoitetut sosiaalietuudet ja toimeentulotuen." Näin ollen hallituksen tulisi pikaisesti ryhtyä toimiin lainsäädännön muuttamiseksi siten, että lainsäädännössä määrättäisiin, kuten KKO:n päätöksen eri mieltä olleen jäsenen lausunnossakin todetaan: " Oleskeluluvat eivät poista petosrikosten rangaistavuutta eivätkä vahingonkorvausvelvollisuutta, kun on ilmeistä, että lupien myöntäminen on perustunut vääriin ilmoituksiin ja perättömään perheen yhdistämisperusteeseen." Näin voitaisiin nykyistä paremmin estää avustus- ja tukiväärinkäytöksiä, joiden kustannukset tulevat kuitenkin veronmaksajien maksettavaksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä voimassaolevan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että, viitaten korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO:2009:14, oleskeluluvat eivät poista petosrikosten rangaistavuutta eivätkä vahingonkorvausvelvollisuutta, kun on ilmeistä, että lupien myöntäminen on perustunut vääriin ilmoituksiin ja perättömään perheen yhdistämisperusteeseen, jolloin voitaisiin nykyistä paremmin estää julkisista varoista maksettavien avustusten ja tukien väärinkäytöksiä?

Julkaistu 06.11.2009 klo 08:44
Kirjoittaja: Raimo Vistbacka