Maahanmuuttopolitiikka on niitä harvoja yhteiskunnallisia puheenaiheita, joka todella kiinnostaa kansan syviä rivejä. Aihe on noussut viime vuosina jopa hallitsevaksi vaaliteemaksi useissa eurooppalaisissa maissa, viimeksi Itävallassa. Selvää on, että aihe nousee jatkossa entistä vahvemmin tapetille Suomessakin, jos maahanmuuttopolitiikka ja siihen olennaisesti liittyvä kotouttaminen hoidetaan huonosti.

Kotouttamislaissa on hyviä tarkoittavia säädöksiä ja kauniita tavoitteita. Samaa voi sanoa tavoitteiden osalta myös nyt käsittelyssä olevasta selonteosta. Kotouttaminen tarkoittaa lyhyesti maahanmuuttajien sopeuttamista uuden asuinmaansa kulttuuriin. Se sisältää esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen opettamista ja työllistämistoimia.

KULTTUUREITA KULTTUURISSA?

Perussuomalaisten mielestä työnteko on paras kotouttaja. Lisäksi maahanmuuttajia tulee nykyistä tehokkaammin valistaa Suomen oikeusjärjestelmästä, ihmisoikeuksista, kansanvallasta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Erilaisista kulttuureista tulevien maahanmuuttajien käsitys oikeasta ja väärästä voi olla suomalaisista hyvinkin poikkeava, kuten esimerkiksi puhemies Niinistö on huomauttanut.

Tällä hetkellä maahanmuuttajia ei pystytä kunnolla kotouttamaan yhteiskuntaamme, vaan odotettavissa on, että meilläkin alkaa toden teolla - esimerkiksi Ruotsin tapaan - muodostua kulttuureita kulttuurissa. Jo nyt joidenkin pääkaupunkiseudun peruskoulujen yläasteiden oppilaista saattaa puolet tai ylikin olla muita kuin syntyperäisiä suomalaisia. Epätoivottavaa gettoutumista
on näkyvissä esimerkiksi Espoon Suvelassa, Helsingin Vuosaaressa ja Turun Varissuolla.

YHTEISKUNNAN ARVOT

Vielä on aikaa tehdä korjausliikkeitä. Gettoutuminen sekä siellä täällä tapahtuneet maahanmuuttajanuorten ja suomalaisten väliset yhteenotot kertovat karua kieltään siitä, että harjoitetussa kotouttamispolitiikassa on tehostamisen varaa.

Kotoutuakseen maahanmuuttajien on ymmärrettävä ja sisäistettävä suomalaisen yhteiskunnan arvot. Maahanmuuttajilla itsellään on kotoutumisessaan suurin rooli. Oikeusvaltio ei hyväksy kunniaväkivaltaa eikä tyttöjen ympärileikkauksia. Meillä Suomessa on kotouttamisessa menty sikäli metsään, että suomalaiset ovat eräissä yhteyksissä ryhtyneetkin sopeuttamaan itseään elämään maahanmuuttajien ehdoilla. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että suomalaisten pitää luopua omista perinteistään kuten joulujuhlista ja suvivirrestä siksi, että ne voivat loukata maahanmuuttajia. Monikulttuurisuuden vaaliminen ei edellytä oman kulttuurimme väheksymistä.

MAASSA MAAN TAVALLA

Perussuomalaisten mielestä maahanmuuttajia ei saa missään tilanteessa asettaa erilaisin yhteiskunnallisin tuin suomalaisia parempaan asemaan. Maassamme vakaviin rikoksiin syyllistyneet pakolaiset tulee karkottaa takaisin heidän kotimaihinsa. Ei ole hyväksyttävää, että kotimaan turvattomuuteen vedoten voi luoda turvattomuutta johonkin toiseen maahan. Tehokkaan kotouttamispolitiikan lähtökohta tulee olla: maassa maan tavalla.

MAAHANMUUTTO KIIHTYNYT

Maahanmuutto Suomeen on kiihtynyt. Suomesta on kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä hakenut turvapaikkaa yli 1 600 ulkomaalaista. Se on yli 70 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tätäkin voimakkaammin on kasvanut yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä. Eniten hakijoita on maahanmuuttoviraston mukaan Somaliasta, Irakista ja Nigeriasta. Turvapaikkoja on elokuun loppuun mennessä myönnetty 67.

On viitteitä siitä, että Suomi on nostanut houkuttelevuuttaan yhden epätoivottavan maahanmuuttajaryhmän eli turvapaikkaturistien keskuudessa. Inhimillistä hätää pakoon lähteneistä todellisista pakolaisista tulee toki huolehtia, mutta Suomen voisi olla järkevämpää harkita turvan tarjoamista pakolaisten lähtömaita lähempänä olevilta alueilta. Näin todennäköisesti pienemmillä taloudellisilla resursseilla saisimme aikaan pakolaisten omalta kannalta paremman lopputuloksen.

TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO

Julkisuudessa on jatkuvalla syötöllä painotettu, että Suomi tarvitsee huomattavasti nykyistä enemmän maahanmuuttajia. Tätä perustellaan etenkin tulevaisuudessa uhkaavalla työvoimapulalla ja sitä kautta huoltosuhdeongelmalla eli sillä, että suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on maassamme liian vähän työtä tekevää väestöä suhteessa elätettäviin.

HUOLTOSUHDEONGELMA

Huoltosuhteen vääristyminen on todellinen ongelma, ja siksi Perussuomalaisetkin kannattavat työperäistä maahanmuuttoa. Painotamme kuitenkin, että maahanmuutto voi helpottaa huoltosuhdeongelmaa vain, jos maahanmuuttajat ovat pääasiallisesti työikäisiä, työhaluisia ja vieläpä työllistyviä ihmisiä. Kulttuurierot eivät saa olla liian suuret.

Maahanmuuton edellytyksenä voisi olla riittävä ammatillinen pohja niiltä aloilta, joiden työntekijöistä maassamme on pulaa. Näitä aloja on selonteossakin lueteltu. Kuitenkin on otettava huomioon talouden suhdanteet - mikäli talous hiipuu, kuten nyt ennustetaan, ei maahanmuuttajia pitäisi turhaan houkutella tänne työnhakuun veronmaksajien kustannuksella.

RIKOLLISUUDEN TORJUNTA

Meidän tulee maahanmuuttopolitiikassamme ottaa huomioon myös rikollisuuden torjunta. Maahanmuuttajia on suojeltava kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamalta ihmiskaupalta ja suomalaista yhteiskuntaa harmaan talouden kasvulta. Suomeen työhön tuleville on aina maksettava työsopimusten mukainen palkka, ja se tulee maksaa suoraan heille. Jos mukana on välikäsiä, on vaarana, että työntekijät jäävät käytännössä palkatta.

MAAHANMUUTON VARJOPUOLET

Valitettavasti selonteossa ei juurikaan käsitellä maahanmuuton varjopuolia. Tosiasia kuitenkin on, että mikäli työllistyminen ja sitä kautta kotouttaminen ei onnistu, tulee maahanmuutto vielä käymään Suomelle todella kalliiksi. Varoittavia esimerkkejä löytyy mm. Ruotsista ja Ranskasta.

ONNI JA ONGELMAT

Suomen onni on ollut, että maahanmuutto on meillä toistaiseksi ollut eurooppalaisessa mittakaavassa verraten pientä. Sen vuoksi ongelmammekin ovat olleet pienempiä kuin muualla, ja ne on vielä mahdollista ratkaista realistisella, ongelmiin pureutuvalla maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikalla.
Maahanmuuttajien haaliminen ei voi olla maahanmuuttopolitiikan itsetarkoitus, vaan jokainen kansakunta käyttäköön tervettä harkintaa.

--
Lisätietoja:
pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi
puh. 050-512 2788