AJANKOHTAISTA
Kenen lauluja laulat
Välikysymyskeskustelu eduskunnassa: Yliopistojen aseman ja toimintaedellytysten turvaaminen

Perussuomalaisten mielestä koulutus olisi kokonaisuudessaan uudistettava vastaamaan nykyistä työvoimantarvetta. Ylikoulutus on Suomessa todellinen ongelma. On kansakunnan voimavarojen tuhlaamista ohjata pääosa peruskoulun päättäneistä lukioon ja sieltä edelleen korkeakouluputkeen. Suorastaan typerää on korkeakouluttaa työttömyyteen.

Jatkokoulutus ei saa olla itseisarvo, sillä käden taidot ovat tärkeitä. Ammattimiehiä ja -naisia tarvitaan. Hallituksen on panostettava enemmän ammattikoulutuksen laatuun ja houkuttelevuuteen. Kädentaitoihin perustuvista työpaikoista on pidettävä kiinni kynsin ja hampain. Niiden siirtäminen halpamaihin on maallemme korvaamaton vahinko. Eikä meidän tarvitse houkutella ulkomailta suuria määriä maahanmuuttajia tekemään töitä, jotka me suomalaiset voimme hyvin hoitaa itse.

Aloituspaikkoja karsittava

Perussuomalaisten mielestä yliopistojen aloituspaikkoja on karsittava. Korkeakaan koulutus ei takaa oman alan töitä saati kunnon palkkatasoa. Maistereita on pienipalkkaisissa tehtävissä jo niin paljon, että päät kopisevat yhteen. Tohtoritehtailu puolestaan on keskinkertaistanut opetuksen ja tutkimuksen laatua. Kun opiskelijoiden määrä olisi pienempi, yliopistojen opettaja-oppilas -lukumääräsuhde paranisi, motivoituneimmilla ja lahjakkaimmilla olisi paremmat mahdollisuudet opiskella ja sitä paitsi opiskelun julkiseen tukemiseen - kuten opintotukeen - jäisi nykyistä enemmän rahaa.

Aluepolitiikasta on kysymys

Yliopistouudistus on tarpeellinen mutta hallitus on tosiaankin valinnut epätasa-arvoistavan tavan toteuttaa sitä. Kysymys on nimittäin mitä suurimmassa määrin aluepoliittinen, ja Perussuomalaisten lähtökohta on koko maan pitäminen asuttuna ja elinkelpoisena. Kun edustaja Pertti Virtanen syntyi, oli Suomessa vain Helsingin ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Keskustapuolueen edeltäjä Maalaisliito alkoi tuolloin voimakkaasti ajaa maakuntayliopistoja, joita sitten syntyikin kuin sieniä sateella Ouluun, Tampereelle, Jyväskylään, Vaasaan, Kuopioon, Joensuuhun ja myöhemmin vielä lisää.

Yliopistolaitoksen hajasijoitus on ollut aluepoliittinen menestystarina, kuten esimerkiksi Keskustan europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski on hiljattain todennut. Nuorille on voitu tarjota tasa-arvoisia opiskelumahdollisuuksia omassa maakunnassa, josta he ovat valmistuttuaan usein myös saaneet työtä. Yliopistot ovat olleet oman alueensa vetureita, mainittakoon vain Oulun seudun ripeä kehitys.

Keskusta tuhoaa sivistysperintöään

Nyt Keskusta on päättänyt tuhota oman sivistysperintönsä. Vanhasen hallitus on talouselämän painostuksesta heittänyt alueellisen tasa-arvon periaatteen romukoppaan ja lähtenyt voimallisesti kehittämään kolmea pääkaupungin yliopistoa - tätä mantranomaisesti hoettua innovaatioyliopistoa - ja päättänyt jättää 17 muuta yliopistoa mopen osalle. Alkiolaista aatetta myydään nyt alennuksella. Ottaako Keskustan kenttäväki tämänkin aluepoliittisen kepiniskun mukisematta vastaan?

Toki myös Perussuomalaisten mielestä suomalaisen tieteen huippua on terävöitettävä. Tarvitsemme kiistatta enemmän huippuosaajia, mutta hallituksen kaavailema epädemokraattinen toimenpide - innovaatioyliopisto, jota yliopistoväki kuulemma maakuntayliopistoissa jo "inhovaatioyliopistoksi" kutsuu - ei sitä välttämättä tee.

Hedelmällinen kilpailuasetelma

Todettakoon, että useiden tutkijoidenkin mielestä on aina eduksi, että samalla alalla on ainakin kaksi tutkimusryhmää. Maakuntayliopistot ovat luoneet hedelmällisen kilpailuasetelman useilla aloilla sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Näin esim. koulukunta- tai henkilökohtaiset kiistat eivät estä tutkimuksen eteenpäinmenoa.

Usean tutkimusryhmän olemassaolo edistää myös yhteyksiä sektoritutkimuslaitoksiin kuten vaikka Metsäntutkimuslaitokseen tai Geologian tutkimuskeskukseen, joiden tutkimus saattaa luonteensa mukaan olla "alueellista" eli pyrkiä kattamaan Suomen eri olosuhteita; turvaten näiden laitosten tutkimusasema- ym. verkostoon.

Säätiöittäminen epärealistista

Surullisen kuuluisa valtion tuottavuusohjelma nakertaa yliopistolaitoksenkin toimintaedellytyksiä, mutta se mikä todella uhkaa sivistysyliopiston perustaa on hallituksen hanke yliopistojen säätiöittämisestä. Hanke on Suomen kokoisessa maassa epärealistinen, sillä käytännössä säätiömalli lienee mahdollinen ainoastaan innovaatioyliopistolle. Aikooko hallitus tosissaan asettaa yliopistot näin räikeän eriarvoiseen asemaan, kahden kerroksen "huippu-" ja "tavis-yliopistoihin"?

Mielestämme valtion on jatkossakin oltava yliopistojen pääasiallinen rahoittaja ja yliopistoilla tulee olla todelliset toimintaedellytykset kehittyä omilla vahvuusalueillaan, kuten esim. Joensuun yliopisto metsätieteen huippuosaajana. Juuri näin - luonnollista, pitkäjänteistä tietä - syntyy laatua ja huippuosaajia sekä nobeleita tulee jos on tullakseen.

"KENEN LAULUJA LAULAT."

Perussuomalaiset pelkäävät, että kaupallisen rahoituksen näin voimallinen ajaminen yliopistoihin ja talouselämän mukaantulo yliopiston hallintoon paitsi heikentää yliopistojen autonomiaa, uhkaa perustutkimuksen riippumattomuutta mutta ennen pitkää johtaa julkisen rahoituksen heikentämiseen ja jopa opetuksen maksullisuuteen.

Miten käy niiden alojen tutkimukselle, jotka eivät rahoittajia kiinnosta? "Kenen lauluja laulat, sen leipää syöt." Jos elinkeinoelämä ei ole valmis tukemaan jotain alaa, epäilemättä esim. jotain humanistista tiedettä, ei sellaista opetusta kannata tarjota.

Perussuomalaisten mielestä ei pidä unohtaa, että perustuslakimme mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

--
Lisätietoja:
pertti.virtanen@eduskunta.fi
puh. 050-512 2373

 

Julkaistu 21.05.2008 klo 16:00
Kirjoittaja: Ryhmäpuheenvuoro/Pertti Virtanen