AJANKOHTAISTA
Hajajätevesiasetus pytystä alas
Eduskunnassa 12.10.2010 käydyssä välikysymyskeskustelussa jätevesiasetuksen kumoamisesta Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Raimo Vistbacka.

Hallitus pitää jääräpäisesti kiinni valuvikaisesta hajajätevesiasetuksesta, vaikka asiantuntijat pitävät linjaa järjettömänä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen on julkisuudessa ilmoittanut pitävänsä jätevesiremonttia kokonaisuudessaan suurena tuhlauksena. ”Se on järkyttävän kallis, totaalista resurssien hukkakäyttöä”, toteaa professori Ollikainen.

Ehdotetut kosmeettiset muutokset ympäristönsuojelulakiin eivät korjaa asetuksen perusongelmia, jotka pahimmassa tapauksessa saattavat jopa huonontaa vesistöjen tilaa esimerkiksi saaristo-olosuhteissa. Sen sijaan tulkinnat ja muutokset vajaa seitsemän vuotta sitten annettuun asetukseen hämmentävät jo entuudestaan sekavaa tilannetta, joka tavalla tai toisella koskettaa noin miljoonaa suomalaista.

KUSTANNUSTEHOKKUUS HEIKKO

Jätevesiremontin kokonaishinnaksi on arvioitu 2,5 miljardia euroa, jos kiinteistökohtainen kustannus on keskimäärin 10 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että moneen mökkiin asennettava jätevesijärjestelmä saattaa olla arvokkaampi kuin itse rakennus! Lisäksi laitteiden vuotuisiin huolto- ja käyttökuluihin hupenee helposti jopa tuhat euroa vuodessa. Kustannukset ovat kohtuuttomat saatuihin hyötyihin nähden.

Miten tähän pisteeseen on tultu? Miksi keskustavetoinen hallitus ympäristöministeri Lehtomäen johdolla katsoo tarkoituksenmukaiseksi näin ankaralla kädellä kurittaa maaseudulla asuvia ja mökkiläisiä?

MINISTERIÄ HARHAUTETTIIN

Kaikki lähti liikkeelle, kun ympäristönsuojelulaki tuli voimaan vuosikymmen sitten. Siinä asetettiin viemäriverkostoihin liittymättömien kiinteistöjen talousjätevesille yleinen puhdistusvelvollisuus. Sen perusteella annettiin vuonna 2003 tämä surullisenkuuluisa asetus talousvesien käsittelyn vähimmäisvaatimuksista. Silloinen ympäristöministeri Enestam on julkisesti antanut ymmärtää tulleensa harhautetuksi ministeriön virkamiesklikin toimesta.

Eduskunta ei ole missään vaiheessa voinut vaikuttaa hajajätevesiasetukseen ja vieläkin on epäselvää, mitä asetuksella todellisuudessa tarkoitetaan. Epäselvä tilanne on johtanut kohtuuttomuuksiin, semminkin kun neuvonta on ollut olematonta.

LIPEVÄT PÖNTTÖKAUPPIAAT

Lipeväkieliset pönttökauppiaat ovat kierrelleet kolistelemassa mummonmökkien ovia. Liian kalliita, liian tehokkaita mutta liian usein toiminnaltaan epävarmoja ja runsaasti huoltoa vaativia pienpuhdistamoita on myyty haja-asutusalueiden asukkaille jopa uhkasakoilla pelottelemalla.

Hämmennystä on lisännyt julkisuudessa ollut tieto, että jätevesilietteet voisi kalkituksen jälkeen levittää omalle pellolle lukuun ottamatta herkkiä pohjavesialueita.

Ja samaan aikaan, kun meikäläisellä jänkhällä vahditaan vessanvetämisiä, päästelee itänaapurin Suomen suuruinen suurkaupunki Pietari edelleen huomattavia määriä käsittelemätöntä kansantuotetta Itämereen. Suomalaisten osuus Itämeren – vai pitäisikö jo alkaa sanoa Länsimeren – fosforikuormittamisessa onkin vain parin promillen luokkaa.

HÄMMENTÄVÄ KESKUSTELU

Kaikki tämä – myös täällä tänään – käyty keskustelu on hämmentänyt viemäriverkostojen ulkopuolella asuvia kansalaisia. Epäselväksi on jäänyt, onko hallituksen toimilla mitään todellista merkitystä vesistöjen suojelussa, kun asetuksen 4 § puhuu vain ympäristökuormituksesta. Kaukana vesistöstä olevien kolmen saostuskaivon kautta tuleva vesi ei todellisuudessa saastuta luontoa.

Hämmentääkseen tilannetta lisää hallitus nyt siis esittää ympäristönsuojelulain muutosta, joka vapauttaisi yli 68-vuotiaat puhdistamopakosta. Mihin tämä ikäraja perustuu? Ei ainakaan perustuslain 6 §:ään, jossa puhutaan yhdenvertaisuudesta lain edessä. Tuleeko kunnille muutosesityksen kautta liikaa harkinnanvaraisuutta?

VIHELLETTÄVÄ AIKALISÄ

Perussuomalaisten mielestä järkevintä tässä tilanteessa on viheltää aikalisä. Epäonnistunut ja kohtuuton hajajätevesiasetus on vedettävä alas posliinipytystä. Hallituksen on reilusti todettava, että asian valmistelussa tapahtui 2000-luvun alussa virhe.

Asetus on kumottava, asia palautettava ympäristöministeriöön kunnolliseen selvitykseen ja jatko on ratkaistava seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Periaatteena on oltava, että tällaiset kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin oleellisesti vaikuttavat säädökset tuodaan eduskunnan kautta lain tasolle ja vastaamaan elävää elämää.

TERVETTÄ JÄRKEÄ

Perussuomalaisten mielestä uudessa laissa on vesistöihin rajoittuvilla kiinteistöillä oltava nykyistä tiukemmat suojeluvelvoitteet, muualla harvaan asutuilla alueilla nykyisten saostuskaivojen tehokas käyttö riittäkööt. Terveellä maalaisjärjellä päästään parempaan lopputulokseen ympäristön kannalta, ilman suuria taloudellisia uhrauksia.

Niille harhautetuille kansalaisille, jotka ovat jo ehtineet tehdä nykyasetuksen mukaiset puhdistamoinvestoinnit, on räätälöitävä kotitalousvähennystyyppinen järjestelmä, joka esimerkiksi seuraavien kolmen vuoden aikana kompensoisi menetettyjä euroja. Tämä on tärkeää kansalaisten oikeudenmukaisen kohtelun kannalta.

MAASEUDUN TULEVAISUUS

Perussuomalaiset ovat huolissaan maaseudun tulevaisuudesta. Keskustapuolueen johtama hallitus on hajajätevesiasetuksella tietoisesti asettanut ja asettaisi edelleen kansalaisia eriarvoiseen asemaan.

Hallitus ajaa kansalaisia kustannustehottomiin investointeihin ja kiihdyttää etenkin maaseudun pienituloisen väestön asuttamien sivukylien alasajoa, kun ainoa oikea politiikka olisi pyrkiä estämään sitä. Tämä on todellista vihervouhotusta.

--

raimo.vistbacka@eduskunta.fi

puh. 050-511 3186

Julkaistu 12.10.2010 klo 14:00
Kirjoittaja: Raimo Vistbacka / Ryhmäpuhe