Vesa-Matin poliittiseen heräämiseen vaikuttivat vahvasti päättäjien yleinen tekopyhyys ja ummehtunut kuntapoliittinen päätöksenteko Kurikassa. Niin ikään Paavo Lipposen sateenkaarihallituksen konsensus-Suomessa tarvittiin Vesa-Matin mielestä uutta vallankumouksellista vaihtoehtoa.

Aatepoliitikko isolla A:lla

Vesa-Matti Saarakkalan aatteelliseen viitekehykseen on aina kuulunut myös monikulttuurisuuskehityksen vastustaminen suomalaisten veronmaksuhalukkuutta heikentävänä ilmiönä. Suomen rähmällään olo Brysselin suuntaan ja maamme runnominen nyt katastrofiksi osoittautuneeseen rahaliitto EMU:un teki Perussuomalaisista luonnollisen vaihtoehdon Vesa-Matille, joka liimasi aikoinaan teesejä julkisille paikoille Suomen markan puolesta.

Hän liittyikin Perussuomalaisiin lukioikäisenä vuonna 2001 ja oli ensimmäistä kertaa ehdolla kesän 2004 europarlamenttivaaleissa. Eurovaalien tuoman nosteen myötä Saarakkala valittiin saman vuoden syksyllä Kurikan valtuustoon kautta aikain ensimmäisenä perussuomalaisena. Valtuustossa tärkeitä teemoja hänelle ovat olleet mm. vanhustenhuolto, vammaispalvelut ja kaupungin vakiintuneen valtaklikin aseman horjuttaminen. Eteläpohjalainen maaseutukaupunki Kurikka on ollut Vesa-Matille kunnallispolitiikassa ankara, mutta turvallinen ympäristö.

Äänivyöryllä eduskuntaan

Vesa-Matti Saarakkala kirjoitti ylioppilaaksi Kurikan lukiosta 2003, josta hän armeijan käytyään jatkoi opiskeluitaan Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Yliopisto-opinnot avasivat hänelle politiikan teoriaa laajemmin käytännön toimenpiteiden tueksi etenkin kuntapolitiikassa. Vesa-Matti valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi Jyväskylän yliopistosta erinomaisin arvosanoin keväällä 2009. Perussuomalaisissa hän on toiminut valtakunnallisella tasolla vuodesta 2003 asti johtaen mm. useita vaaliohjelmatyöryhmiä ja toimien puoluejohdossa. Nuorisojärjestön puheenjohtajana Vesa-Matti toimi 2003-2010.

Eduskuntaan Vesa-Matti Saarakkala valittiin viime keväänä reilun 8000 äänen vyöryllä Vaasan vaalipiiristä. Keskeisimpinä vaaliteemoina hänellä olivat EU:n liittovaltioistumisen estäminen, monikulttuurisen yhteiskuntakehityksen jarruttaminen ja peruspalveluiden, erityisesti vanhustenhuollon, turvaaminen. Hän toi vaalikentillä esille myös kriittisen näkemyksensä sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämis- ja ulkoistamisbuumiin, joka uhkaa rapauttaa julkisrahoitteisille hyvinvointipalveluille perustuvan sosiaali- ja terveysjärjestelmämme. Vesa-Matti ei usko tilaaja-tuottaja -mallin toimimiseen päätöksenteossa, sillä se käytännössä asettaa palveluiden valvonnan ja ohjauksen demokraattisen kontrollin ulottumattomiin.

Suomi etusijalla

Eduskuntaan pääsy tarjoaa Vesa-Matin mukaan hänelle mahdollisuuden toteuttaa kutsumustaan Suomen kansallisen identiteetin ja itsenäisyyden turvaamiseksi ja eliitin kissanpäivien lopettamiseksi. Hän aikoo eduskuntatyössään tuoda politiikan takaisin politiikkaan. Populistinen politiikka ns. asiantuntijuutta painottavan teoriapaatoksen ja kabinettien salamyhkäisyyden sijasta kuuluu hänen tyyliinsä toimia. Saarakkala aikookin puhein ja teoin tehdä eduskuntatyöstä ymmärrettävää tavallisille kansalaisille. Hän kokee perussuomalaisen kansanliikkeen onnistuvan, jos ja kun puolue uskaltaa nousta politiikan raskaaseen sarjaan, johon kansa hänen mielestään Perussuomalaiset halusi vaaleissa äänestää.

Saarakkalan eduskuntatyö on lähtenyt käyntiin EU-politiikan sävyttämänä suuressa valiokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa, joista jälkimmäisessä Saarakkala toimii myös eduskuntaryhmän valiokuntavastaavana. Eurokriisi ja sen aiheuttamat isot lakimuutokset EU-päätöksenteossa tuottavat valiokuntatyötä välillä jonoksi asti, mutta ainakin jokainen työpäivä on sen seurauksena Vesa-Matin mielestä mielenkiintoinen ja haasteellinen.

Vapaa-ajallaan Vesa-Matti harrastaa pääsääntöisesti pesäpallon pelailemista ja suosikkijoukkueensa Koskenkorvan Urheilijoiden edesottamusten seuraamista. Saarakkalalla on myös menestyksellinen juniorijääkiekkoilijan tausta maalivahdin pelipaikalla, mistä hän on erittäin ylpeä, vaikka jääkiekon pelaamista hän ei enää ehdikään harrastaa.


Teksti ja kuvat: Mikael Lith