ARTIKKELIT
Kaikkia muita paitsi ruotsinkielisiä syrjitään
Monilla ruotsinkielisillä yliopistoilla ja korkeakouluilla, esimerkiksi Åbo Akademilla on käytössään suomenkielisille hakijoille suunnattu erillinen kielikoe, joka on ilmeisesti melko vaikea, sillä vain noin puolet suomenkielisistä hakijoista onnistuu sen läpäisemään.
Käytännössä systeemi tarkoittaa, että korkeakouluopiskelu on ruotsinkieliselle väestönosalle tehty valtaväestöä helpommaksi. Julkisuudessa tätä on perusteltu muun muassa ruotsinkielisten palvelutason turvaamisella.

PerusSuomalainen-lehden toimituksen saaman palautteen mukaan tämä perustelu on naurettava, sillä esimerkiksi Kainuussa on palvelua turha odottaa millään kielellä! Käytäntö koetaan yhdenvertaisuusperiaatetta halveksuvana. Positiivinen syrjintä on kiristynyt äärimmilleen kun kaikkia muita paitsi ruotsinkielisiä syrjitään.

Monen mielestä ongelma on yliopistolaissa, joka antaa korkeakouluille mahdollisuuden päättää omista käytännöistään. Heidän mukaansa yliopistolakia pitäisikin muuttaa siten, että yliopistot velvoitettaisiin ottamaan käyttöön opetushallituksen laatimat yhdenvertaisuusperiaatteen mukaiset kielikokeet. Missä määrin voidaan huonon yliopistolain perusteella eriyttää kansaa? Näin vastaa toimituksen löytämä hallinto-oikeuden asiantuntija, professori Tarmo Miettinen Itä-Suomen yliopistosta:


Miksi ruotsinkielisissä korkeakouluissa vaaditaan erillinen kielikoe suomenkielisiltä hakijoilta, mutta ei ruotsinkielisiltä?

- Minun ymmärtääkseni kielikoe vaaditaan niiltä, jotka eivät ole muulla tavoin osoittaneet riittävää ruotsin kielen taitoa. Tämä on hyväksyttävää, koska virallinen opetuskieli on ruotsi. Kielikokeen käytäntöihin en ole niin hyvin perehtynyt, että osaisin niitä tarkemmin arvioida.


Eikö tällainen käytäntö ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen?

- Yhdenvertaisuusperiaate on tärkeä periaate kaksikielisessä maassa. Yliopisto-opintoihin liittyen yhdenvertaisuusperiaate on noussut oikeus- ja laillisuusvalvontakäytännössä esiin ainakin kahdessa asiayhteydessä. Voidaanko opiskelupaikan hakijat jakaa eri kiintiöihin kielen perusteella? Ja voidaanko ruotsinkielisten kiintiöstä valita opiskelijat suomenkielisten kiintiötä selvästi pienemmin pistein? Kielikiintiöille pitää olla painava ja hyväksyttävä peruste. Valintaperusteiden olennaisiin eroihin on suhtauduttu kriittisesti.


Onko missään muussa useampikielisessä maassa (kuten Sveitsissä) vastaavanlaisia käytänteitä?

- En valitettavasti osaa tehdä tässä suhteessa kansainvälisiä vertailuja ilman asian tarkempaa selvittämistä.


Voisiko yliopistolakiin vaikuttaa siten, että yliopistot velvoitettaisiin ottamaan käyttöön opetushallituksen laatimat yhdenvertaisia käytäntöjä edustavat kielikokeet?

- Yliopistojen itsehallinnon mukaista on, että ne voivat itse päättää kielitaidon arviointimenettelystä.



Teksti: Mika Männistö


Julkaistu 21.02.2012 klo 07:00