ARTIKKELIT
Kirjallinen kysymys lääkäriresurssien tuhlaamisesta
Nykyisellään Suomessa koulutetaan joka sadas ikäluokasta lääkäriksi, mikä on kansainvälisesti korkeaa tasoa. Terveydenhuollon ja lääkärivajeen ongelmien ratkaisemista tulisi miettiä rakenteesta lähtien eikä tarjota vakioratkaisuksi koulutusmäärien lisäämistä.

Esimerkkinä voidaan mainita, että lääkäriliiton arvion mukaan noin 600 lääkärin työpanos kuluu toimimattomien tietojärjestelmien vuoksi ja noin 200 lääkärin vuosityöpanos kuluu tarpeettomien lääkärintodistusten kirjoittamiseen. Nämä yhteensä ovat jo enemmän kuin tämänhetkinen julkisen sektorin lääkärivaje.

Lääkärikoulutusta vähennettiin 1990-luvun alun lamavuosina noin 500 opiskelijan tasosta noin 350 opiskelijan tasoon. Tuolloin maassa oli merkittävää lääkärityöttömyyttä. Enimmillään vuonna 1994 Suomessa oli noin 700 pääosin nuorta lääkäriä työttömänä. Työllisyystilanne lähti kuitenkin nopeasti paranemaan ja lääkärikoulutuksen sisäänottomääriä nostettiin asteittain 1990-lopulla ja viimeisen kerran vuonna 2003, jolloin nykyinen runsaan 600 opiskelijan taso vakiintui. Nämä suuret sisäänottomäärät ovat nyt alkaneet valmistua ja tulla työmarkkinoille. Sen seurauksena julkisen sektorin lääkärivaje on alkanut pienentyä. Vuoden 2008 syksyllä terveyskeskuslääkärien viroista 11% oli vailla lääkäriä, vuonna 2010 ja 2011 vajaus on ollut enää noin 6%. Nykyisilläkin koulutusmäärillä työikäisten lääkärien määrä laskelmien mukaan jatkaa kasvuaan kaikkina vuosina.

Syynä turhien lääkärintodistusten valtavaan määrään on se, että yhteiskunta ja työnantajat vaativat lääkärintodistuksia mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin, mikä tuntuu lääkärikoulutuksen hukkakäytöltä. Lääkäriliitto on pitkään esittänyt, että esimerkiksi lyhytaikaisia sairauspoissaoloja varten ei tarvittaisi lääkärintodistusta. Henkilö voisi omalla todistuksellaan todistaa olleensa esimerkiksi flunssassa. Ei sen todistamiseen tarvita edes sairaanhoitajaa, jos ei ole mitään hoidollista tarvetta. Ääriesimerkkinä hiljattain oli tapaus, jossa koulukyytiä varten lääkärin piti todistaa, että lapsi pelkää karhua! Jos tällaisiin töihin tarvitaan lääkäri, ei mikään määrä lääkäreitä Suomessa riitä.

Käsittääksemme asiat on hoidettavissa ilman lakimuutoksia alemman tason ohjeistuksella ja myös Kelan kanssa yhteistyössä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ja asianomainen ministeriö aikoo ryhtyä, että lääkärintodistusten kirjoittamisohjeistus saatetaan sellaiselle tasolle, että se vapauttaa lääkäriresursseja sairauksien hoitoon ja millaisilla toimenpiteillä terveydenhoidon tietojärjestelmien toimivuutta voidaan parantaa?


Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2012
Reijo Tossavainen

Julkaistu 06.03.2012 klo 07:00