Kinkku, porkkanalaatikko, lanttulaatikko, imelletty perunalaatikko, rosolli ja silli kuuluvat yhä joulupöytään useimmissa suomalaisissa kodeissa. Myös lipeäkalaa syödään tänäkin jouluna noin puoli miljoonaa kiloa.
- Sikainfluenssa ei ole iskenyt possuun, sen mitä minä olen lehtiä lukenut. 6-7 miljoonaa kiloa kinkkua ostetaan joulupöytiin tänäkin vuonna, eli kyllä se aika lailla pintansa pitää, kertoo 38 vuotta hellan takana häärinyt kajaanilainen eräopas ja kokki Matti Puuronen Paltamon Perussuomalaisista.
Uusiakin jouluherkkuja on mittava määrä, sillä sillistä ja graavilohestakin on olemassa 20-30 erilaista versiota kustakin. Myös savusiika on löytänyt tiensä joulupöytiin, samoin karjalanpiirakat ja joululimput. Erilaisia sienikastikkeita on tullut aika paljon ja keitetyt perunat ovat monissa kodeissa muuttuneet lohkoperunoiksi, valkosipuliperunoiksi tai niin sanotuiksi Hassebackanperunoiksi.
Jouluruokien historiaa
Joulukinkkua alettiin Suomessa syödä 1930-luvulla. Rosollia alettiin käyttää Lounais-Suomessa 1700-luvulla, josta se levisi muualle Suomeen 1900-luvulla. Piparkakut tulivat aikoinaan ristiretkien mukana Saksaan 1300-luvulla, josta ne levisivät Ruotsiin 1600-luvulla ja sen jälkeen Suomeen 1700-luvulla. Suomessa pipareita alettiin valmistaa myös kotikeittiössä 1900-luvulla
Jotkut vanhat jouluherkut ovat ajan kanssa hävinneet lähes kokonaan. Esimerkiksi vielä 60-luvulla joulupuuro ja sekametelisoppa olivat ehdottomia joulupöydässä, mutta tänä päivänä niihin enää harvoin törmää. Riisipuuron edeltäjä joulupuurona oli ohrapuuro, joka korvautui riisillä 1800-luvun puolivälissä.
- Omaan joulupöytääni kuuluvat ehdottomasti laatikot ja tietysti kinkku sekä rosolli, erityisesti venäläinen rosolli. Joulujuoma on kotikalja. Tietysti myös piparit ja pikkuleivät kuuluvat joulupöytään, Puuronen sanoo.
Matti Puuronen on myös 1. varavaltuutettu Kajaanin kaupunginvaltuustossa. Tänä päivänä Kainuussa eletäänkin mielenkiintoisia aikoja, kun rahaa ei tahdo löytyä mistään. Myös Kainuun maakuntayhtymä on ollut tapetilla, sillä vaikuttaa siltä että pienimmät kunnat joutuvat maksamaan jäsenyydestään eniten.
- Kainuussakin perussuomalaisten kannatus on kovasti noussut Timo Soinin ansiosta. Nyt kun eduskuntavaalit tekevät tuloaan, odotamme mielenkiinnolla, tuleeko hän takaisin sieltä Brysselistä.
Venäläinen rosolli:
4 keskikokoista etikka-sokeripunajuurta
4 suolakurkkua
4 makeaa omenaa
4 isoa porkkanaa
2 dl kevytmajoneesia
Keitä porkkanat, anna jäähtyä ja pilko ne pieniksi n. 8mm kuutioiksi. Kuutioi myös punajuuret, suolakurkut ja omenat. Sekoita ne keskenään ja laita viileään, lisää majoneesi n. 2-3 tuntia ennen ruokailua.
Punajuuriomenasalaatti:
n. 0,5 kg omenoita
n. 0,5 kg etikka-sokeripunajuuria
2 dl kevytmajoneesia
Raasta punajuuret ja omenat, sekoita keskenään ja lisää majoneesi.
Sienisalaatti:
0,5 kg suolarouskuja
1 keskikokoinen punasipuli
2 suolakurkkua
1-2 dl smetanaa
Huuhdo sienet, pilko sipulit ja suolakurkut, sekoita keskenään ja lisää smetana. Smetanan tilalla voit käyttää myös kermaviiliä tai kevytmajoneesia.
Konjakkigraavilohi:
1 n. 1,5 kg kirjolohi
1 dl konjakkia
3 rkl karkeaa suolaa
1 tl sokeria
2 kpl sitruunoita
murskattua mustapippuria ja tuoretta tilliä
Fileoi lohi ja nypi ruodot tarkasti esim. pinseteillä. Laita fileet voipaperille nahkapuoli alaspäin, sirottele sokerit fileille, pirskottele konjakki, pese sitruunat hyvin, raasta sitruunan kuoret fileille (vain keltainen osa sitruunasta), lisää mustapippuri ja tillin varret fileiden päälle. Kääri fileet kelmuun ja laita jääkaappiin vuorokaudeksi. Pyyhi fileet, leikkaa niistä ohuita siivuja ja koristele sitruuna siivuilla ja tillillä.
Smetanasilli:
2 kpl kevytsillifileitä
2 dl smetanaa
3 keitettyä kananmunaa
tilliä
Huuhdo fileet, leikkaa ne 1,5 cm siivuiksi, laita siivut tarjoiluvadille sievään pinoon ja levitä smetana tasaisesti siivujen päälle. Leikkaa kananmunat pituussuunnassa, aseta ne kiertämään pinon ympäri ja koristele tillillä.
Teksti: Mika Männistö