ARTIKKELIT
Unohdettaisiinko ensin heikoimmat?
Vihreiden Anni Sinnemäki kirjoitti blogissaan 24.2. otsikolla ”Unohdettaisiinko ensin heikoimmat?” "On erikoista, että ensimmäisenä haluttaisiin estää juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, usein naisten ja lasten, auttaminen." Tuota samaa minäkin ole kysellyt, ja erityisesti vihreiltä.
Vastauksia saati toimenpiteitä noitten Annin mainitsemien ryhmien hyväksi ei ole kulunut kautta näkynyt. Niiden sijasta on saatu esityksiä ja päätöksiäkin energia- ym. ideologiaveroja ja terveyspalvelumaksojen korotuksista, niitä peräti 17 % yhdellä kerralla. Niissä oli kuulemma jälkeenjääneisyyttä. Sama tilasto kertoi työeläkkeiden nousseen samana ajanjaksona vain 5%, eikä kansaneläke sitäkään vähää. Minun nähdäkseni jälkeenjääneisyyttä on, mutta ei siellä, missä vihreät kuvittelevat sitä olevan.

Sinnemäen huoli ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että vihreät olisivat tarkentaneet tavoitteitaan. Hän ei suinkaan tarkoittanut meidän omia heikoimmassa asemassa olevia naisia ja lapsia. Koko Sinnemäen kirjoitus kohdisti syyttävän sormen "maahanmuuttajakriitikoihin".

Sinnemäki ei pahoittane mieltään, vaikka minä kohdistan syyttävän sormen vihreisiin yleensä ja Sinnemäkeen erityisesti kysymällä, ovatko omat heikoimmassa asemassa olevat kansalaisemme toisen, tai peräti kolmannen-neljännen luokan ihmisiä? Heille vihreillä ei ole ollut tarjottavana muuta kuin kurjistamista.

Enkä ole aivan vakuuttunut vihreitten ja Sinnemäen mission kunniallisuudesta pakolaisasiassakaan; on kovin helppo näyttää kirkasta otsaa ja puhdasta naamaa maksimoimalla muutaman elintasopakolaisen elämänlaadun kohentamisesta. Suomen vuodessa ottamien 750 kiintiöpakolaisen jälkeen jää muutama miljoona vielä heikommassa asemassa olevaa, joille tuota onnea suoda; vihreätkö jakavat autettavat "vuohiin ja lampaisiin"?

Ainakin vihreillä näyttää olevan kovakin into perustella alaikäisille pakolaislapsille vastaanottokoteja. Todellisuudessa niihin saapuneet "lapsukaiset" ovat olleet pääasiassa täysi-ikäisiä. Ja heidän vastaanottokustannuksensa ovat eräiden lähteiden mukaan 79.000 euroa vuodessa. Ei tuo summa ole ainakaan Jyväskylään kaavaillun vastaanottokodin kustannuksiin nähden kovinkaan väärä. Siellä 24 pakolaislasta varten piti perustaa sama määrä hoitajien ja tukihenkilöiden vakanssia. Ja lisäksi koulutoimeen tarvittavat erityisryhmät.

Noihin nk. ankkurilasten vastaanottokoteihin on sisällytetty erityinen ansa kunnille: valtio korvaa kustannukset "kokonaisuudessaan" kolmen vuoden ajan. Tosin tuki päättyy heti kun henkilö täyttää 18 vuotta. Jos siis kaikki tulijat ovat yli 15-vuotiaita, ei jakson lopussa valtio korvaa heistä mitään. Ei myöskään mitään kustannuksia tuo jakson jälkeen, silloin kaikki tulijat ja heidän perässään tulleet "omaisensa" ovat kunnan kustannuksella.

Samalla rahalla olisi mahdollista kustantaa peräti 250.000 rokoteannosta köyhien maiden pienille lapsille. Minusta vihreitten arvovalinta näyttää perin omituiselta; ja kehtaavat vielä puhua heikoimpien naisten ja lasten auttamisesta.

Jorma Uski
kaupunginvaltuutettu
Perussuomalaisten piirisihteeri
Jyväskylä

Julkaistu 20.03.2010 klo 08:09