ARTIKKELIT
Ehkä muistan – ehkä en
Muistan erään Matti -nimisen mäkihyppääjän vastanneen toimittajan kysymykseen ”ehkä otin – ehkä en”. Muistan myös kuinka Maiju -niminen biologian opettajani kertoi ihmisen muistin toimivan. Maijun kertoman mukaan ensimmäiset muistikuvat lapsuudesta ajoittuvat noin kolmen vuoden ikään.
Sitä varhaisemmasta lapsuudesta ei yleensä ole muistikuvia. Nämä lapsuuden muistikuvat ovat yleensä mukavia ja iloisia, sillä varhaislapsuuden muisti pyyhkii ikävät tapahtumat unholaan. Vain mukavat pysyvät mielessä.

Minä en muista, miten Maiju selitti tämän ikävien asioiden ”pyyhkiytymisen”, mutta näin kuulemma ihmiselle käy. Jokainen voi palautella mieliin mikä on se ensimmäinen muistikuva hamasta lapsuudesta.

Vaikka Maijun opetuksesta on jo 33 vuotta, niin muistan että peruskoulun 9. luokan päästötodistuksessa biologian numeroni oli 10. Minä muistan opettaja Maijun hyvällä!

Viime aikoina on keskusteltu muistamattomuudesta ja tilapäisistä muistikatkoksista yleisimminkin.
Keskustelua ovat siivittäneet alati kasvavat perusturvapuolen menot, joista merkittävä osuus on vanhusväestön hoidolla ja huollolla. Yleisesti on tiedossa, että vanhusväestömme määrä tulevina vuosina lisääntyy ja muistihäiriöisten määrä siinä sivussa. On itsestään selvää ja luonnollista, että iän karttuessa myös muisti heikkenee. Tätä ei tarvitse kenenkään hämmästellä eikä kummastella, eikä varsinkaan hävetä.

Hämmästelyn, kummastelun ja mielestäni myös häpeän aihe sen sijaan on se, että tämä muistamattomuus ja katkodementia on muutaman viime kuukauden aikana - ainakin lehtijuttujen mukaan - alkanut vaivaamaan joitakin valtakuntamme ylimpiä päättäjiä. Pikaisen diagnoosini perusteella myös pääministeri näyttää oirehtivan.

En ole pääministeriä henkilökohtaisesti tavannut, joten diagnoosini perustuu pelkästään lehtikirjoituksiin, joissa on käsitelty pääministerin ja vaalirahoituksesta tutuksi tulleen Kehittyvien maakuntien Suomi – yhdistyksen välisiä koplauksia.

Koplaukset paljastuivat meille veronmaksajille kun julkisuuteen levisi tieto liikemies Toivo Sukarin ja KMS:n välisistä kytköksistä. Samalla tuli ilmi, että Sukarin tavoitteena oli rakentaa Ideapark -liikekeskus Vihtiin ja sattumoisin pääministeri oli blogikirjoituksessaan kannattanut Ideaparkin rakentamista. Julkisuudessa keskusteltiin siitä, oliko saadulla vaalirahoituksella merkitystä pääministerin mielipiteeseen.

Pääministeri puolustautui sanomalla, ettei tiennyt Sukarin tai muiden yhdistykseen kuuluvien rahoittajien nimiä. Hänen käsityksensä mukaan KMS:n takana on ”parikymmentä” liikemiestä.

Myöhemmin on käynyt ilmi, ettei KMS:n taustalla ollut ”pariakymmentä” liikemiestä, vaan vain muutama liikemies yhtiöineen. Lehtitietojen mukaan KMS:ssä vaikuttivat liikemiehet Sukari, Kakkonen ja Nova Groupin toimitusjohtaja Yli-Saunamäki.

Edelleen lehtitietojen mukaan edustaja Gustafsson kysyi pääministeriltä kesäkuussa 2008 eduskunnan kyselytunnilla, oliko pääministeri osallistunut Yli-Saunamäen ja puoluesihteeri Korhosen kanssa tammikuussa 2007 pääministerin virka-asunnossa tilaisuuteen, jossa käsiteltiin KMS:n toimintaa ja ehdokkaiden tukemista. Pääministeri vastasi, että hänellä ei ole mielikuvaa tällaisesta tapaamisesta.

Vuotta myöhemmin kesäkuun alkupäivinä 2009 MTV3 paljasti muistion, josta ilmeni, että Nova Group maksoi 2007 lähes 125 000 euroa keskustalaiselle Menestyvä Suomi -yhdistykselle. Pääministeri tunnusti tuolloin tienneensä Novan tuesta keskustapuolueelle, mutta ei yksittäisiä summia.

Muutaman päivän kuluttua pääministeri myönsi tienneensä tuen suuruusluokan, mutta ei täsmällisiä summia. Tämäkin lausunto muuttui seuraavana päivänä, jolloin pääministeri myönsi Helsingin Sanomille, että hän on tavannut Kesärannassa Yli-Saunamäen ja Merisalon, jotka olivat lupailleet keräävänsä keskustalle noin 200 000 euroa.

Meille tavallisille veronmaksajille on syntynyt mielikuva siitä, että vaalirahasotkussa ryvettyneet poliitikot tunnustavat ainoastaan sen mikä on pakko tunnustaa ja minkä media esiin kaivaa. Vain se myönnetään mistä löytyy näyttöä. Muu kiistetään tai vedotaan muistamattomuuteen.

Valtakunnan kärkipaikoilla ei ole varaa operoida muistamattomana taikka muistihäiriöisenä. Ymmärrän sen, että dementiaa esiintyy useimmissa vanhusten palvelutaloissa, mutta en ymmärrä sitä että samasta vaivasta kärsitään myös smolnassa.

”Kaiken kokeneena voin sanoa, että vielä on jotain kokematta”, sanoi Matti  – se mäkihyppääjä.

Reijo Hongisto
Vimpeli

Julkaistu 02.05.2010 klo 08:14