Yli 30 vuotta vanha laki ja sen pakkokeinopykälä 42, "erityishuollossa olevaan henkilöön saadaan soveltaa pakkoa vain siinä määrin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii" antaa lähes rajattomat mahdollisuudet erilaisten pakkokeinojen, eristyksen ja tapaamisrajoitteiden käyttöön. Pykälä antaa avoimen valtakirjan eikä vastaa perustuslakia.

Kehitysvammalakiin perustuvista pakkokeinojen käytöstä ei ole edes valitusoikeutta, ainoastaan erityishuolto-ohjelmasta.

Eduskunnan oikeusasiamies Paunio esitti 16.12.1996 valtioneuvostolle, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42 §:n säännöstä täsmennetään niin, että pakon käyttöä koskeva päätöksenteko, pakkotoimenpiteiden sisältö ja laajuus sekä tarkkarajaiset perusteet pakon käytölle käyvät ilmi laista.

Kehitysvammalain hengen mukaisia vakiintuneita käytäntöjä, kuten vapaudenriistoa, eristämistä, pakottamista, nöyryyttämistä, nolaamista ja pakkolääkitystä ei muuteta pelkästään muuttamalla lakia, vaan tarvitaan myös sen lisäksi laajamittaista yhteiskunnallista keskustelua ja kouluttamista.
Eija Koivuranta teki selvityksen sosiaali-  ja terveydenhuollon pakotteista; "Perusteltuja rajoituksia vai huonoa kohtelua" STM:lle vuonna 2002.

Jukka Kumpuvuoren (STM) selvitys "Perussoikeuksien rajoittamisesta kehitysvammapalvelujen toteuttamisessa" valmistui vuonna 2006.

"Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kehitysvammaisten ihmisten perusoikeuksien rajoitusten poistamiseksi", kysyttiin 33 kansanedustajan kirjallisessa kysymyksessä pakkotoimenpiteistä lokakuussa 2006, jossa todettiin, että § 42 sallii suuren väljyyden kehitysvammaisiin kohdistuviin pakkokeinoihin.

Ministeri Hyssälä vastasi, että STM:ssä jatketaan kehitysvammaisia koskevan lainsäädännön uudistamista pyydettyjen selvitysten ja lausuntojen perusteella.

EOA Paunio uudisti esityksensä 5.10.2009 STM:n kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden rajoitusten säätämisestä lailla. Paunio piti tärkeänä pakon käsitteen määrittelyä sellaisten käytäntöjen estämiseksi, jotka sisältävät tosiasiallisesti pakon käyttöä, mutta joita ei tunnisteta sellaisiksi. Paunio antoi STM:lle aikaa vastata 30.11.2009 saakka mihin toimenpiteisiin esitys on antanut aihetta.

Suomi ei ole pystynyt ratifioimaan YK:n vammaisten ihmisoikeussopimusta, koska kansallinen lainsäädäntömme ei ole ajan tasalla.

Miksi STM ei tuo lakimuutosta hallitukselle? Panttaako hallitus kehitysvammalain muutosta? Vai vastustavatko suuret rikkaat ja mahtavat eristyshuoltopiirit muutosta, jos vaikka menettäisivät valtaansa kun nyt perustetaan aina isompia ja isompia erityishuoltopiirejä, kuten ETEVA?


Viola Heistonen

Imatran Seudun
Perussuomalaiset ry:n hallituksen varajäsen,
Imatran kaupungin
varavaltuutettu