ARTIKKELIT
Suomen eduskuntavaalien historiaa
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15.-16.3.1907. Kevään 2011 eduskuntavaalit ovat järjestyksessä jo 36. eduskuntavaalit. Suomen eduskunta on yksikamarinen ja siihen valitaan kaksisataa kansanedustajaa. Äänioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.
Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi vaalivuoden huhtikuun kolmantena sunnuntaina toimitettavilla vaaleilla, ellei eduskuntaa välillä hajoteta ja määrätä uusia vaaleja pidettäviksi. Eduskunta on Suomen itsenäisyyden aikana hajotettu kahdeksan kertaa, viimeksi vuonna 1975 presidentti Kekkosen määräyksestä. Sodan aikana vuonna 1939 valitun eduskunnan toimikautta pidennettiin poikkeuslailla kaksi kertaa, koska sodan aikana ei vaaleja olisi voitu järjestää.

Vaalikautta pidennettiin vuodella vuoden 1954 eduskuntavaalien jälkeen. Ennen vuotta 1966 vaalit toimitettiin heinäkuun alussa, koska maaseudulla kulkuyhteydet olivat talvisin liian huonot, vaikka käytännössä vaalien ajankohtaa koskevasta säännöstä oli poikettu useasti jo aiemminkin.

Kaikkien aikojen merkittävin vaalitavan muutos

Kaikkien aikojen merkittävin eduskuntavaalien vaalitavan muutos astunee voimaan ennen vuoden 2015 vaaleja, kun toukokuussa 2009 hallitus sopi koko maan pitämisestä yhtenä vaalialueena, kolmen prosentin valtakunnallisesta äänikynnyksestä ja hylkäsi vaalipiirikohtaisen äänikynnyksen. Alun perin hallintoneuvos Lauri Tarastin johtama vaalilakityöryhmä esitti 3,5 prosentin valtakunnallista ja 12 prosentin piirikohtaista äänikynnystä sekä vaaliliittojen kieltämistä. Mallia vastustivat SDP ja RKP, Perussuomalaiset olivat pienemmän äänikynnyksen kannalla.

Suomessa vaalitapana käytetään henkilö- ja listavaalin yhdistelmää, jossa äänestetään vaaliliittojen asettamia ehdokkaita vaalipiireittäin. Vaaliliitot saavat äänimääräänsä vastaavan suhteellisen osuuden vaalipiirinsä paikoista, kun taas ehdokaslistojen sisäinen järjestys määräytyy henkilökohtaisten äänten mukaan.

Eduskuntavaaleissa Suomi on jaettu viiteentoista maakunnittain muodostettuun vaalipiiriin, joista edustajat valitaan asukaslukuun suhteutettuna, lukuun ottamatta Ahvenanmaata, jonka yhdestä paikasta on vaalilaissa säädetty erikseen. Ennen vuotta 1970 ehdokas saattoi olla ehdolla useammassa eri vaalipiirissä, jolloin hänet valittiin suurimman vertailuluvun saaneesta vaalipiiristä. Nykyään ehdokkaat saavat olla ehdolla vain yhdessä vaalipiirissä, jonka ei kuitenkaan tarvitse olla ehdokkaan kotikunta.

Julkaistu 22.10.2010 klo 08:22