ARTIKKELIT
Poliitikko ja tiedemies
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja, filosofian tohtori Lauri Heikkilä Marttilasta on ollut mukana puolueen toiminnassa ja piirin puheenjohtajana puolueen perustamisesta saakka ja saanut sivusta seurata niin puolueen kuin piirinkin huikeaa nousua.
Perussuomalaisten perustavassa kokouksessa Kokkolassa vuonna 1995 Heikkilä valittiin myös puoluehallitukseen, ja on Timo Soinin ohella ainoa, joka on istunut puoluehallituksessa yhtäjaksoisesti koko ajan.

- Aika haastavaa se on ollut, sillä kun minut valittiin puheenjohtajaksi, ei SMP:n konkurssin jäljiltä ollut ketään neuvomassa. Jouduin opettelemaan asiat itse ja etsimään osin ihmisetkin. Tulin aika lailla sivusta: Ensimmäisessä piiritason poliittisessa kokouksessani keväällä 1995 minut valittiin SMP:n piirisihteeriksi, kun edellinen sihteeri oli jättänyt uppoavan laivan. Ensimmäisessä puoluekokouksessani vuonna 1995 minut jo valittiin Perussuomalaisten puoluehallitukseen yrittäjien kiintiöstä maatalousyrittäjätaustani perusteella. Varsinais-Suomen piirin syyskokous valitsi minut piirin puheenjohtajaksi 1995.

Näiden vuosien aikana Heikkilä on saanut todistaa niin piirin jäsenmäärän kuin paikallisyhdistystenkin määrän kasvua. Viime kunnallisvaaleissa Varsinais-Suomen piirissä saatiin jo ehdokkaita ja valtuutettuja suurimmasta osasta kuntia.

Mikroelektroniikan huippuasiantuntija

Lauri Heikkilä on myös huippuluokan asiantuntija mikroelektroniikan alalla. Työkseen hän on viime aikoina pitänyt luentoja englannin kielellä mikroanturitekniikasta ja puolijohteiden valmistustekniikasta Turun yliopistossa ja opettanut englanniksi fysiikkaa kansainvälisille insinööriopiskelijoille Turun ammattikorkeakoulussa.

- Olen tutkinut pii- ja piidioksidien ohutkalvojen valontuottoa sähköjänniteohjauksella. Tavoitteena on tuottaa pienikokoisia elektroniikkakomponenttien sisäosiin toteutettavia valolähteitä, joita voidaan käyttää komponentin sisäiseen optiseen tiedonsiirtoon.

Tällaisilla komponenteilla olisi lukuisia mullistavia käytännön sovellutuksia. Yksi sellainen olisi saada sähköllä toimiva piipohjainen valonlähde tiedonsiirtoon. Nykyään tietokoneessa kulkeva informaatio joudutaan muuntamaan sähköstä valoksi pitkän matkan tiedonsiirrossa ja taas valosta sähköiseksi signaaliksi vastaanottavassa tietokoneessa. Tämä on hidasta ja muunnosten suorittaminen vaatii kallista elektroniikkaa. Jos olisi lähettimiksi riittävän tehokkaita piipohjaisia valolähteitä, niin valokaapelia pitkin saataisiin siirrettyä dataa paljon enemmän ja nopeammin, tehden laitteista myös edullisempia.

- Tätä asiaa on maailmalla tutkittu laajalti, mutta varsinaista läpimurtoa ei vielä ole saatu missään.

Mullistavia käytännön sovellutuksia

Heikkilällä on mielessään samalle tekniikalle lukuisia muitakin sovellutuksia, kuten keinotekoinen hermo tuntoaistin menetyksen vuoksi halvaantuneeseen raajaan. Kun keinotekoista hermoa pitkin saataisiin siirrettyä aivoihin tieto esimerkiksi siitä, että jalka koskee lattiaa, voisi jalkaa myös harjoittaa ja käyttää.

Toinen hyvä käytännön sovellutus liittyy kestävämpiin hammaspaikkoihin. Nykyään käytettävät materiaalit ovat sellaisia, jotka valon kanssa kovetettaessa kutistuvat ja heikon valon läpäisyn vuoksi jäävät osin kovettumatta. Kun materiaali kutistuu, niin hammasluun ja paikkamateriaalin väliin syntyy halkeamia, jotka alkavat välittömästi syöpyä ja paikat joudutaan muutaman vuoden kuluessa uusimaan.

- Jos paikkoihin pystyttäisiin lisäämään valoa tuottavia tai johtavia partikkeleita, voitaisiin paikkaamisprosessia nopeuttaa ja helpottaa paikkamateriaalin kovettumista ja paikat olisivat kestävämpiä. Paikkamateriaalilla ei myöskään ole tuntoa kuten ihmisen omilla hampailla, joten kovasti paikatuilla hampailla ihminen myös puree suuremmalla voimalla. Sekin vaikuttaa paikkojen kestävyyteen. Pientä sähköjännitettä johtavilla kiteillä saisi paikatuistakin hampaista tietoa kulkemaan aivoihin.
Julkaistu 02.01.2011 klo 09:19
Kirjoittaja: Mika Männistö