ARTIKKELIT
Akateemista halpatyövoimaa
Laman aikaan 1990-luvun alkupuolella työttömyystilastoja siivottiin lisäämällä opiskelupaikkoja ja passittamalla ihmisiä koulun penkille. Korkeakoulutettujen määrä onkin noussut noista ajoista lähtien tuntuvasti. Työpaikat eivät kuitenkaan ole lisääntyneet samassa suhteessa valmistuneiden määrän kanssa, vaan Suomessa on tällä hetkellä noin 25 000 korkeakoulutettua työtöntä.
Vuosikausia yliopiston tai ammattikorkeakoulun penkkejä kuluttaneelle kortistoon päätyminen on karvas pettymys. Toinen harmin aihe voi olla päätyminen työ- ja elinkeinotoimistosta työelämävalmennukseen, jonka tarkoituksena on perehdyttää työelämään ja parantaa ammattitaitoa. Käytännössä se tarkoittaa työntekoa esimerkiksi yrityksen, kunnan tai valtion palveluksessa.

Työelämävalmennukseen osallistuva saa työpanoksestaan korvaukseksi työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa sekä ylläpitokorvausta 9 euroa päivältä. Tätä korvausta vastaan valmennettavalta odotetaan akateemisille tarkoitetuissa paikoissa usein ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi esimerkiksi laajaa kielitaitoa, paineensietokykyä ja valmiutta omatoimiseen työskentelyyn.

Työnkuva on monesti vastaava kuin samaa työtehtävää hoitavilla, palkatuilla työntekijöillä. Käytännössä palkatun työntekijän ja työelämävalmennettavan erona on usein ainoastaan se, että valmennettavalle työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa.

Järjestelmä on muodostanut työmarkkinoille irvokkaan systeemin, joka kierrättää koulutettua työvoimaa puoli-ilmaiseksi: työnantajat ketjuttavat työelämävalmennettavia hoitamassa tehtäviä, joihin muutoin tarvittaisiin palkattu työntekijä.

Tällä hetkellä Suomessa saa korkeakoulutuksen noin 37–38 prosenttia ikäluokasta. Suomi on kuitenkin EU-tasolla sitoutunut tavoitteeseen, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä tulisi korkeakouluttaa 42 prosenttia ikäluokasta.

Nykyisten työttömyyslukujen valossa tavoite vaikuttaa kestämättömältä. Ihmisten kouluttaminen suoraan työttömyyskortistoon on sekä yhteiskunnan että yksilön varojen ja ajan tuhlaamista. Miksi opiskella vuosikausia päästäkseen töihin vailla palkkaa?


Jussi Niinistö

Kirjoittaja on nurmijärveläinen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.

Julkaistu 27.06.2011 klo 07:25