MIELIPITEET
Vanhuslaki on sosiaali- ja terveysministeriön näytön paikka
Vanhustenhoitolaki tekee tuloaan. Jos hyvin käy, niin luonnos siitä on eduskunnan edessä vuoden kuluttua keväällä 2011.

Vanhustenhoitolakia on odotettu ja toivottu. Vanhustenhoitoa aiemmin ohjaillut ikäihmisten palvelujen laatusuositus on ollut pettymys. Vanhustenhuollossa on luotettu suositustasoon ja mitä onkaan saatu?  Kylmänä rättinä kasvoille lensi lääninhallitusten tekemä selvitys suomalaisesta vanhustenhoidosta, jonka todettiin olevan huonoa, riittämätöntä ja laiminlyötyä.

Kunnat ovat lukeneet suosituksia miten sattuu, vanhustenhuollon valvonta on ollut puutteellista ja mm. hoitohenkilökuntaa on ollut liian vähän. Yksityisten vanhuspalveluiden tuottajista löytyi heistäkin epäkohtia ja sopiikin kysyä, kenen vastuulla yksityiset palveluntuottajat toimivat. Lääninhallitus sanoo ääritapauksissa puuttuvansa itse asioihin, mutta mikä on ääritapaus? Soitto lääninhallitukseen valaisee asiaa: hoitohenkilökunnan määrä ja siitä johtuvat epäkohdat tulisi ratkoa ostopalvelun ostajan kanssa.

Resurssit vähenevät

Lääninhallituksen tarkastajia ei riitä kaikkialle ja valvontaresurssit vähenevät entisestään vuonna 2010, kun uusi aluehallintouudistus astuu voimaan. Tämä on mielestäni huolestuttavaa, sillä yksityisen palveluntuotannon määrä jatkaa kasvuaan. Toimilupia haetaan lisää ja kunnat kilpailuttavat ja luottavat sokeasti tarjouksen jättäneen paperiselvitykseen hoidon laadusta ja määrästä.  Ministeriöt miettivät lakejaan ja asetuksiaan.

On oltava tarkkana, että pystyy pitämään sen, minkä kirjaa. Kirjattuna ja lausuntokierrostaan odottavana on myös uusi terveydenhuoltolaki. Tullessaan laki yhdistää kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain ja koskettaa meistä jokaista.  Vaikka laki koskee myös ikääntyneitä, eivät siihen ole ikääntyneiden tärkeimmät asiat mahtuneet. Vanhustenhoidon työntekijämääriin tai hoidon yksityiskohtaiseen laatuun ei tässä laissa puututa.

Vanhustenhoidon huono tilanne  ei ole mikään uusi tai yllättävä asia. Uuteen terveydenhuoltolakiin olisi ollut mahdollista tehdä jo nyt vanhustenhoitoa parantavia ensikirjauksia. Koska näin ei tapahtunut, jäävät vanhukset siis jälleen kerran odottamaan.

Vanhuksille pitää olla rehellinen
 
Hoitajapäivillä pari vuotta sitten eräs ministeri kehotti meitä hoitajia kansanliikkeen vetäjiksi. Vanhusten asiat on mahdollista laittaa kuntoon. Ministeri letkautti hoitajille myös vitsin: äänestämällä meitä saadaan asiat kuntoon. Suunnitteilla oleva vanhuslaki nousee esiin juuri seuraavien eduskuntavaalien alla. Tulevan vanhuslain sisällön paljastaminen ennen vaaleja olisikin tärkeää, jotta myös kansalaiset ja erityisesti vanhukset saisivat tiedon lakiin sisältyvistä asioista. Vanhuksille annetuissa lupauksissa täytyy olla rehellinen.

Sotaveteraani Tuomas Gerdtin sanat itsenäisyyspäivänä liikuttivat ja olivat päivän parhaat. Hädän hetkellä yksimielisyys oli tärkeää, eikä veljeä tai siskoa jätetty. Mannerheimritari Gerdtin sanojen jälkeen onkin ikävä todeta, millainen on ollut sodankäyneiden asema hyvinvoinnin ja siitä syntyneen arvomaailman keskellä. Siskot ja veljet on jätetty jo kauan sitten, eikä heidän lapsiensakaan tulevaisuus hyvältä näytä. Sodan paukkeeseen syntyneen pellavapään vuoro kun on seuraavaksi koputella vanhainkodin ovea. Tulevaisuudessa häämöttävä vanhustenhuoltolaki on valmisteltava hyvin ja huolella. Vanhuslaki on sosiaali- ja terveysministeriön näytön paikka.

Arja Juvonen
perushoitaja
kaupunginvaltuutettu ps/sit
sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen
Espoo

Julkaistu 30.12.2009 klo 08:08