MIELIPITEET
Erityisryhmien työllistyminen tehokkaammaksi
Suomalaisen yhteiskunnan vastikkeettoman löysän rahanjaon tilalle voidaan luoda toisenlaisia tukimuotoja, joissa maahanmuuttajien tuet (toimeentulotuki, työttömyyskorvaus), ennen työllistymistä tai ennen kansalaisuuden saamista, sidotaan vastikkeellisuuteen, joka toteutuu asuinkunnassa tehtävään yhdyskuntapalveluun. Näin maahanmuuttaja osallistuu yhteiskunnan toimintaan ja oppii samalla sen sääntöjä, kieltä ja tavallista elämää.
Vastaanotettujen pakolaistenkin toimeentulotuki on sidottava vastikkeellisuuteen, joka toteutuu sijoituskunnassa tehtävään yhdyskuntapalveluun.

Pidän ihmisten aktivointia työhön syrjäytymistä, sopeutumista ja yhteiskuntaan sitoutumista eniten parantavana keinona. Kun elanto on sidottu vastikkeellisuuteen, niin se myös viestii muille maahan pyrkiville, että vapaamatkustajia ei suvaita, mutta tekijöille voi olla tilaa ja tilaisuus.

Harva ihminen on kotimaassaan tottunut saamaan elannon olemalla. Miksi me opettaisimme heitä täällä sellaiseen, jota emme edes itse arvosta. Suomen kielen ja ammatilliset koulutukset voidaan toteuttaa yhtenä osana yhdyskuntapalvelua.

Ammatillisen tutkinnon omaavien, mutta silti heikosti työllistyvien syrjäytymisen ehkäisemiseksi voidaan tehdä uusia kiintiöitä, jotka helpottavat huonosti työelämään muutoin sijoittuvien työllistämisessä, kuten Suomessa aiemmin oli mm. "naiskiintiö".
Tämän päivän Suomessa pohditaan myös ”mieskiintiöiden” ottamista opettajakoulutukseen. Kiintiöajattelua käytetään siis edelleen asioiden kehittämiseksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että ei puhuta pelkästään maahanmuuttajien vaatimasta erityiskohtelusta, vaan laajennetaan tavoitteet suomalaisen yhteiskunnan vaatimiin erityisjärjestelyihin. Suomalaisten etnisten vähemmistöjen, kuten viittomakielisten, romanien ja saamelaisten sekä maahanmuuttajataustaisten että maahanmuuttajien ja eri tavoin vammaisten ihmisten yksi väylä työelämään voisi olla monimuotoisuuskiintiö kuntasektorilla. Näiden ryhmien työttömyysluvut ovat hyvinäkin aikoina keskimääräistä huomattavasti suuremmat.

Suomessa lukuisat erityisryhmiin kuuluvat henkilöt opiskelevat erilaisilla joustavilla menetelmillä perusopintojen lisäksi ammatillisia tutkintoja, mutta jotka eivät sen jälkeen työllisty ns. tavallisilla työmarkkinoilla.

Perussuomalainen aatemaailma edellyttää, että yhteiskuntamme jäsenillä tulee olla oikeus ihmisarvoiseen elämään. Jokainen kansalainen on yhtä ainutlaatuinen ja arvokas. Kukaan ei ole syntynyt tänne turhaan, kaikkia tarvitaan. Mahdollisuus työntekoon sekä sosiaaliseen turvallisuuteen on taattava jokaiselle Suomen kansalaiselle. Monimuotoisuuskiintiö mahdollistaa tasa-arvoisen lähtökohdan siten, miten minä sen ajattelen.


Mikki Nieminen

Julkaistu 12.08.2010 klo 08:59