MIELIPITEET
Valtion velka
Onneksi olkoon Suomineito, olet velkaantuneempi kuin koskaan! Eikä se riitä, velkaannumme kiihtyvää vauhtia. Keinotekoiseen elvytykseen on uhrattu miljardeja, en sano, että elvytystä ei olisi tarvittu, määrä on ollut aivan tolkuton.
Tätä ovat useat tahot tuoneet julki, tähän saakka varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Elvytys on valunut erityisesti rakennusalalla suoraan virolaisiin ja venäläisiin taskuihin ja kansainvälisen harmaantalouden uumeniin. Elvytysvelka johtaa maan köyhtymiseen, jos sitä ei käytetä kansantalouden tuotantokyvyn parantamiseen niin, että elvytyksessä tuotoksen lisäys on suurempi kuin lainojen korot ja lyhennykset, ulkomaisissa taskuissa tuotto tuskin Suomen taloutta hyödyttää. Laskun maksaa aina veronmaksaja. Nykyiset poliitikot Sauli Niinistöä lukuun ottamatta eivät kanna velasta huolta, lasku lankeaa kun he eivät enää ole vastuuta kantamassa.

Valtiovelkamme nousee bkt:stä kohta 76%:n, alamme olla sekä velkaantumisessa että harmaassa taloudessa banaanivaltioiden tasolla. Jatkuessaan tilanne ei voi johtaa muuhun kuin katastrofiin. Jatkuva kasvu tästä ikuisuuteen pelastusrenkaana on utopiaa, ainakin, jos elämme jatkuvaa rauhanaikaa, mikä tietysti olisi suotavaa. Valtiolla on velkaa n. 70 mrd euroa, kunnat elävät velaksi ja kansa pikavippaa ja kuluttaa kulutusluotoilla. Tämä ei ole kestävää kehitystä ja paisuessaan se uhkaa jopa yhteiskuntarakennettamme.

Luulemme elintasomme ja turvallisuutemme olevan korkealla, kun se on todellisuudessa pelkkää velkaa! Valtiokonttorin mukaan velkamme olisi 2014 jo n. 107 mrd euroa, mitä teemme kun korot nousevat, maan huoltosuhde vain heikkenee ja teollisuus siirtyy muualle? Millä me elämme? Palveluilla, niin, mutta kuka ne maksaa, vain vienti tuo tuloja, muu on harhaa. Kaiken maassamme maksaa vienti. Huomiotta on jäänyt myös se, että EU maiden kesken meidän tilanteemme on ”parhaimmasta” päästä, millainen mielettömyyden kupla muhii EU integraatiossa ja millaista jälkeä se tekee puhjetessaan.

Silti elätämme kyytä povellamme ja annamme kansainvälisen harmaantalouden ryöstää vuosittain 4-5 mrd euroa veronmaksajien verta. Lainsäädännön ja riittävät viranomaisuudistukset junnaavat vuosia, takertuen ylimitoitettuihin tietosuojakysymyksiin. Jos mitään salattavaa ei ole, ei tietosuojakysymykset viranomaisiin nähden ole ongelma. Tietoja ei sentään oltaisi niittaamassa yleiseen lukuun turuille ja toreille. Kansainvälinen rikollisuus vaatii tiukkoja toimia, ei hyssyttelyä. Kansakuntamme menettää tuloja, joita paikataan lisäveroilla. Tämä kiristää erityisesti muutenkin vähäosaisten elämää. Rahan annetaan valua valtiolta hukkaan jolloin kitsastellaan mm. sairaanhoidossa tai opintotuenindeksisidonnaisuudella. Raha ei riitä, mutta rikollisille riittää.

Toisaalta taas vastatoimet pelottavat, onko valtionreaktio se, että hartiapankkirakentajan 100 euron ”urakkaa” tutkii talousrikosyksikkö ja verottajan erityistilintarkastajat? Toivon kuitenkin, että huomio kohdistuu sinne minne se kuuluukin, ei naurettavuuksiin.


Raul Lehto
Kymen piirin varapj.

Julkaistu 29.10.2010 klo 09:08