MIELIPITEET
Yliopistoihin tehokkuutta
Viime kuukausina on mediassa puhuttu paljon yliopistojen lukukausimaksuista, rahan keräämisestä ja opintojen kestosta. Opintojen kesto on päivänpolttavin, kun puhutaan työurien pidentämisestä.
Mielestäni yksi syy siihen, että opinnot venyvät, on yliopistojen joustamattomuus opintojen järjestämisessä. Yliopistot elävät vielä omassa vanhakantaisessa maailmassaan.

Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki esitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (HS 5.12.2010) kolmen lukukauden mahdollisuudesta opintojen tehostamiseksi. Nyt jo jonkin verran opintoja suoritetaan kesäyliopistossa, mutta kolmas lukukausi toisi tarjontaa enemmän. Mielestäni myös opintosuorituksia pitäisi olla mahdollista suorittaa nykyistä useammin.  Nythän tilanne on se, että jos et jostakin syytä pääse tai ehdi esimerkiksi syksyn aikana suorittaa jotakin opintosuoritusta, saattaa seuraava suoritusmahdollisuus olla vasta vuoden pahimmillaan jopa puolentoista vuoden päästä. Tämä jos mikä jatkaa opiskeluaikaa.

Vaikka opintoja haluaisi suorittaa nopeammalla aikataululla, voi sitä hankaloittaa opintosuoritusten päällekkäisyys. Aivan kuten Katajamäki kirjoitti, lukuvuosi on verraten lyhyt. Se alkaa syyskuun puolivälissä ja päättyy toukokuun puolivälissä sisältäen vielä noin kuukauden pituisen joululoman. Kun opintoja järjestetään pääsääntöisesti tiistain ja torstain välisenä aikana, ei ole ihme että kurssit sijoittuvat päällekkäin.

Jotakin muutosta nykyiseen järjestelmään tulisi tehdä, jotta opintoaikoja saataisiin lyhyemmiksi ja opintoja muutoinkin järkiperäisemmiksi. Yliopistojen opettajat tekevät tutkimusta ja se vie aikaa varsinaiselta opetukselta. Opetuksen tasaisempi tarjonta viikoilla ja lukuvuoden jatkaminen kolmannella lukukaudella takaisivat jo huomattavasti nopeammat opintoajat.


Kari Härö

Julkaistu 05.01.2011 klo 09:50